Puheenjohtaja Pekka Kivisalo
p. 0400 455543
Seuran historia
Maamiesseuratoiminta laajeni vuodesta 1899 alkaen räjähdysmäisesti kaikkialla Suomessa. Sysäyksen tälle antoi osuustoimintaliike.
Pinsiössä toimi Pirkkalan maamiesseuran pohjoinen piiri, jonka ensimmäinen pöytäkirja on tehty 25.8.1906 Honkaniemessä pidetyssä kokouksessa. Säilyneissä pöytäkirjoissa tulevat esille pyrkimykset postinjakelun parantamisesta sekä tien rakentamisesta Nokialta Pinsiöön. Yhdessä päätettiin eräänä vuonna tilata keskusosuusliike Hankkijalta yhteisväkirehu- ja apulantaa 15 000 kiloa.
Maamiesseuran varsinainen perustamiskokous pidettiin 12. marraskuuta 1909 Mettisellä, missä puheenjohtajana toimi Hämeen maanviljelysseuran maatalousneuvoja A. Eskolin ja sihteerinä Eva Virtanen.
Yksimielisesti päätettiin perustaa uusi seura ja sen nimeksi päätettiin antaa Pinsiön Maamiesseura. Samalla tulivat hyväksytyiksi Hämeen maanviljelysseuran laatimat maamiesseurojen mallisäännöt. Seuran jäsenyydestä kerättiin 50 pennin vuosimaksu.
Johtokunnan esimieheksi valittiin K.V. Virtanen ja varsinaisiksi jäseniksi H. Karhumaa, A. Toriseva, A. Antila ja Aino Kuusjoki. Varajäseniksi tulivat valituiksi Lyydi Virtanen ja Efraim Keskinen.
Valistusta ja kilpailuja
Yhteistoiminnan osoituksena maamiesseura hankki vuonna 1913 karjan terveydenhoidon edistämiseksi ilmapumpun ja huuhdekannun sekä ”muutamia rohtoja kuten kreoliiniä, lysolia ja Saksan suopaa”. Seuran jäsenille oli saatavilla myös kalkkiruisku ja heinänsiemenen kylvökone, jonka vuokra oli 10 penniä kylvettyä kiloa kohti.
Huvi-iltamia varten seura hankki itselleen seuraavana vuonna lautoja näytelmälavan permantoa ja telineitä varten. Jäsenmaksuna yli kaksi lehmää omistavilta talouksista perittiin yksi markka, kun muut jäsenet maksoivat siitä puolet.
Toimintavuosi 1914 oli täynnä erilaisia kilpailuita: karjan- ja navetan puhtaanapito, hiihtokilpailu, kasvitarhakilpailu ja syyskyntökilpailu. Myllykylän Heikkilässä pidetyissä kesäjuhlissa lajeina olivat kyntö, ojankaivuu, kirveenvarren teko, turnipsin harvennus, lypsy ja voinäyttely. Kilpailutoimintaa järjestettiin myös lapsille, joille oli omat keittiökasvi- ja kukkaviljelyskilpailut.
Kylälle oli suunnitelmissa 1920-luvulla oma meijeri, mutta kannattavuuden vaatima lehmämäärä 350 ei tullut täyteen.
Paikkakunnan parhaaksi
Sotavuosien ymmärrettävän hiljaisen ajan jälkeen maamiesseuran toiminta vilkastui. Vuonna 1946 maatalousnäyttely pidettiin Nokialla, jonne pinsiöläisetkin ottivat osaa monin tavoin. Variksia jahdattiin 1940-luvun lopulla miehissä ennen lintujen pesintäaikaa, koska kanta oli kylän alueella kasvanut liian suureksi.
Maamiesseuratoiminta pyrki sodankin jälkeen erilaisilla kursseilla parantamaan jäsentensä tietoja ja taitoja; peräkkäisinä vuosina pidettiin mm. kengitys-, maalaus- ja AIV:n teko –kurssit.
Seuralla oli 1950-luvun alussa suunnitelmissa hankkia oma traktori, mutta hanke kuitenkin kariutui tarpeettomuuteen ensimmäisten traktoreiden pöristellessä pinsiöläisiin pihoihin.
Vuosisadan alussa esitetty huoli postinkulusta sai positiivisen kaiun, kun Pinsiö muuttui postiasema 1:ksi, joka sai kaikki postin oikeudet. Talkootyön henki postinkannossa eli vahvana aina 1970-luvun lopulta 1990-luvun puoleenväliin, kun kyläläiset seuran aloitteesta aloittivat postin sunnuntaikannon. Kaikkien omalla vuorollaan ajamaa postirallia kesti 18 vuotta.
Maamiesseuran ansiosta kulkuyhteydet ”maalikyliin” parantuivat huomattavasti 1960-luvulla, kun koululaisten linja-autoliikenne välillä Nokia-Pinsiö alkoi. Kohta järjestyi bussikyyti myös Tampereelle saakka.
Ihminen tarvitsee myös henkistä pääomaa. Maamiesseuran julkaisema Pinsiön Joulu alkoi ilmestyä vuonna 1982 vahvistamaan pinsiöläisten omaa identiteettiä ja menneiden sukupolvien tarinoita kirjaamaan.
Pinsiön maamiesseura on toiminut 100 vuoden mittaisen historiansa aikana kylän sivistäjänä ja sen elämän elävöittäjänä. Toiminta jatkuu, vaikka jäsenistä suurin osa ei olekaan enää päätoimisia viljelijöitä. Ei ehkä niin vireänä kuin ennen, mutta jatkuu kuitenkin.
Pinsiön maamiesseuran puheenjohtajat
| 1909–1913 | K.V. Virtanen |
| 1914–1916 | Arvid Sylvén |
| 1917–1918 | Erland Metsänen |
| 1919–1920 | Paavo Malmberg |
| 1921 | Arvid Paavola |
| 1922–1924 | Arvid Sylvén |
| 1925–1932 | Kalle L. Virtanen |
| 1933–1944 | Arvo Lähde |
| 1945–1950 | Aarne Honkaniemi |
| 1951–1973 | Armas Antila |
| 1974–1985 | Rauno Antinmaa |
| 1986–1994 | Sakari Villman |
| 1995–2009 | Rauno Antinmaa |
| 2010-2013 | Matti Honkaniemi |
| 2013-2023 | Markus Alanen |
| 2023- | Pekka Kivisalo |
Pinsiön maamiesseuran sihteerit
| Einar Malmberg | |
| 1913–1914 | K.V. Virtanen |
| 1915–1919 | Pertti Jaakkola |
| 1920-1931 | Pertti Kivisalo |
| 1932-1944 | Erkki Metsänen |
| 1945 | Toivo Kivisalo |
| 1946 | Erkki Metsänen |
| 1947-1948 | Eero Alanen |
| 1949-1952 | Eero Mastomäki |
| 1953-1977 | Väinö Alanen |
| 1978- 2005 | Matti Honkaniemi |
| 2005- 2022 | Mikko Virtanen |
| 2022-2024 | Marko Honkaniemi |
| 2024- | Erkki Eteläaho |